Salaojitusten riskirakenteet eri aikakausina

1950-luku

1950-luvun tyypillinen talo on rintamamiestalo pienillä herkuilla.

• Kellarikerrokseen rakennettu jälkikäteen huonetiloja, joissa seinät on eristetty sisäpuolelta. Ulkopuolinen maan kosteus siirtyy villoihin ja aiheuttaa home- ja mikrobivaurioita rakenteisiin sekä sisäilmaan. Useimmiten alakerroksen sisäilmassa havaittavissa tunkkaista hajua.
• Huonekorkeuden lisäämiseksi on lattiapintaa laskettu, jolloin salaojat jäätävät liian korkealle.
• Salaojaputket puuttuvat tai jos niitä on ne eivät ole enää nykyaikaisten vaatimusten mukaiset.
• Talon ympärillä on kosteutta keräävää maa-ainesta.

Tiesitkö; Vuonna 1940 wc löytyi vain joka 7. asunnosta ja kylpyhuone 6 %:ssa. Helsingissä kylpyhuone yleistyi nopeasti. Vuonna 1950 jo 40 % helsinkiläiskodeista sisälsi lämminvesijohdolla varustetun kylpyhuoneen. Muualla maassa vain 7 % kodeista pääsi nauttimaan omien pesutilojen luksuksesta.

1960-luku

1960-luvun tyypillinen talo on yksikerroksinen jossa on matala sokkelikorkeus ja loiva harja- tai pulpettikatto.

• Maanvarainen alapohja on perustettu matalalle, mikä altistaa rakennuksen lattiarakenteet kosteudelle (kapillaarinen maasta nouseva kosteus).
• Talo on rakennettu suoraan betoni perustukeen, jolloin maan kosteus siirtyy rakennuksen runkorakenteisiin.
• Puutteelliset maanpinnan kallistukset.
• Valesokkelirakenne.
• Tiilivuoratun ulkoseinän tuulettumattomuus. Tiilien välistä puuttuvat tuuletusraot, jolloin maaperän kosteus ei tuuletu vaan pääsee nousemaan ylös seinää pitkin.
• Salaojaputket ovat puutteelliset tai niitä ei ole ollenkaan.
• Sadevedet ohjattu suoraan maahan.

1970-luku

1970-luvun alussa rakennetut talot olivat suuria, tiiliverhoiltuja tasakattoisia taloja. Tyypillisesti saunatilat on sijoitettu pohjakerrokseen ja mm. uima-altaat, suuret ikkunat ovat tyypillisiä näkyjä 70-luvun taloissa.

• Maanvarainen alapohja on perustettu matalalle, mikä altistaa rakennuksen lattiarakenteet kosteudelle (kapillaarinen maasta nouseva kosteus).
• Talon ympärillä täyttömaana käytetty maa-aineista, joka sitoo kostetutta ja siirtää kosteuden rakenteisiin.
• Sokkeliin ei ole asennettu kosteuseristystä.
• Salaojaputket ei ole nykyaikaiset ja tarkastuskaivot puuttuvat.
• Sadevedet ohjattu sokkelin viereen.
• Valesokkelirakenne.

1980-luku

1980-luvun taloille tyypillistä on syvennykset sisääntulojen kohdalla, erinlaiset katokset ja erkkerit. Yleisimpiä julkisivumateriaaleja on puu- tai tiiliverhous ja niiden yhdistelmä.

• Valesokkelirakenne.
• Sade- ja salaojavedet ohjattu samaan putkistoon mikä lisää sokkelin kosteusrasitusta ja tekee salaojajärjestelmästä ”kastelujärjestelmän”.
• Sadevesien mukana putkistoon kulkeutuu roskia ja lehtiä mitkä tukkivat putkiston.
• Tarkastuskaivot eivät ole nykyaikaiset ja salaojajärjestelmään pääsee epäpuhtauksia.
• Lämpöeristeenä käytetty eristettä joka imee kosteutta ja menettää toimivuutensa.

Tiesitkö; 1980 on ollut rakentamisen vahvaa nousukautta. Omakotitalojen osuus kaikesta rakentamisesta oli erittäin suuri. 1980 luvulla rakennettuja omakotitaloja oli 197 358 kpl.

1990-luku

1990-luvulla talojen runkona on yleensä rankarakenteinen puurunko tai tiilimuuraus. Myös kevytsora- ja kevytbetonirakenteisia taloja pystytettiin.

• Putket asennettu liian korkealle.
• Patolevyä ei ole asennettu oikein vaan se on jäänyt liian lyhyeksi eikä sitä ole asennettu anturan alapintaan asti. Useimmiten myös patolevyn yläreuna on asennettu maan alle ilman suojaavaa listaa jolloin maa-aineis tukkii tuuletusraon.
• Salaojajärjestelmä saattaa puuttua edelleen.
• Tarkastuskaivoja ei ole.
• Sadevedet ohjattu rakennuksen vierustalle ja vedet imeytyvät maaperään ja siirtää kosteuden rakenteisiin.

2000-luku

2000-luvun talojen tyypillisin julkisivumateriaali on puu- tai tiiliverhous sekä rappaus. Ikkunat ovat kolmi- tai jopa neliosaiset selektiivilasit ja ilmanvaihto toimii pääasiallisesti koneellisella ilmanvaihdolla.

• Patolevyä ei ole asennettu oikein vaan se on jäänyt liian lyhyeksi eikä sitä ole asennettu anturan alapintaan asti. Useimmiten myös patolevyn yläreuna on asennettu maan alle ilman suojaavaa listaa jolloin maa-aineis tukkii tuuletusraon.
• Salaojajärjestelmä saattaa puuttua edelleen tai olla vaurioitunut.
• Tarkastuskaivot ovat puutteelliset, jolloin sala- ja sadevesijärjestelmän huolto- ja tarkastusmahdollisuuksia ei ole eikä järjestelmää ei voi huoltaa oikein.
• Sadevedet ohjattu rakennuksen vierustalle ja vedet imeytyvät maaperään ja siirtää kosteuden rakenteisiin. Sadevedet tulee ohjata tarpeeksi kauas rakennuksesta.

Huolimatta siitä, millä vuosikymmenellä talo on rakennettu salaojituksen puuttuminen, virheellisesti asennettu salaoja tai tiensä päähän tullut salaojajärjestelmä on aina riski rakennukselle. Myöskään toimivaa sadevesijärjestelmää ja pihan oikeita kallistuksia ei tulisi koskaan unohtaa!